Tässä blogissa matkataan poikaporukalla katselemaan nörttihärpäkkeitä. Niitähän täällä sitten riittää niinpaljon että tytöt ehti käydä jo kaksilla kaljoilla kaupungin toisella puolen shoppailureissunsa jälkeen. Pistänee asiaa jonkinlaiseen perspektiiviin?
Ylläoleva kuva on tuttu näky Kiinassa. Kokonaiset ostoskeskukset pursuavat toinen toistaan kopioidumpia tuotteita ja saattaa siellä seassa jokunen aitokin olla. Meidän matkamme kohdistui Pekingissä metroasema Haidianille, joka osoittautuikin kyläksi täynnä toinen toistaan tarpellisempaa elektroniikkaa.
Kuten yleensäkin ulkomailla, myös näissä kaupoissa yritetään ukottaa, elikkäs koijata. Siksi valveutuneina katselimme niitä oikeita hintoja netistä ennen matkaa tähän vilkkuvalojen keskittymään. Hyviä paikkoja hintojen tarkasteluun on esimerkiksi Taobao ja lisää löytyy täältä.
Ylläolevan kuvan mukaisia krääsäkojuja on jokaisessa kulmassa ja niissä pyörii pitkälti samat tuotteet: Kuoria iPhoneen ja Samsung Galaxy s4:een. Ei voi kun ihmetellä miten moinen kannattaa kun kaikilla samat tuotteet myynnissä ja ei aivan valtava kuhina kojuilla ollut. Myyntipaineita ei kuitenkaan näyttänyt olevan, koska rauhassa sai kävellä ohi. Puhelinkojujen kohdalla tilanne on ihan toinen, jokainen huutelee erikseen "HELOUUU HELOUUU" "Pinguooo"! Pinguohan meinaa omenaa, joten siihen voi vastata että ottaisin tomaatin. (Wǒ Yào Xīhóngshì)
Toki kiinalainen elektroniikkakaupunki ei ole mitään ilman yksipyöräisiä ja feikki Segwayta, semmoinenkin olisi mukaan halutessaan irronnut. Kuvassa hinnat yuaneissa, ja yksi eurohan on jotain 8 yuanin luokkaa.
Reissun virheliike oli kameran pitäminen kädessä, mutta kun repussa se ottaa niin huonoja kuvia... Kamera kädessä kulkeminen innoitti kamerakauppojen sankarit innokkaaseen tarjouskilpaan kaikenlaisista varusteista. Sorruin sitten ostamaan vara-akun muhkeaan 130 yuanin hintaan. En ole viitsinyt katsoa mitä moinen Taobaossa maksaa.... Jouduimme odottamaan akkua hetkisen, ja siinä välissä tämä kiinalainen herrasmies irroitteli kaikki liikkuvat osat kamerastani ja putsaili ja pyöritteli päätään reissussa rähjääntyneelle fujifilmille. Väkisinkin tuli mieleen Pasilan jakso kiinalaisesta työvoimasta.Vähän oli skeptinen olo että näinköhän putsaus maksaa jotakin mutta lisähintaa ei tullut. Matka jatkui myyjien huudellessa kamerani nähtyään "LEICA LEICA OOOO"
Matkalla ohitimme titeläisten kultakaivoksen, kokonainen ostoskeskus täynnä PC- tavaraa. Ei kyllä astuttu edes sisälle, sillä aloimme metsästämään ennalta suunniteltuja kohteitamme. Hankintalistalla oli Xiaomi MI2s Älypuhelin ja PIPO M9 pro tabletti.
Xiaomi on kiinalainen merkki ja numeroiden mukaan aika tehokas mylly. Tämä asia on saksalaisella tunnollisuudella tutkittu ostajan toimesta ja esimerkiksi tästä on luettavissa että ominaisuuksilla haastetaan jopa Galaxy S4:n suorituskykyä. Löysimme kaupan joka myi kyseistä puhelinta melko huokeaan hintaan. Kuvia ei otettu, koska yrmyt gorillat liikkeen edustalla katsoivat pahalla kameraani. Pienen väännön jälkeen hinta tippui 1500 Yuaniin eli n. 185 euroon. Vallan sopiva hinta sähäkästä puhelimesta. Rahaa oli tarkoitus nostaa vasta lähimaastosta, joten lähdimme etsimään automaattia. Ensimmäinenhän ei sitten antanut rahaa, joten kysyttiin tietä seuraavalle ja päädyimme seuraavan kuvan mukaiseen tornitaloon.
Pankki löytyi kolmannesta kerroksesta ja jälleen yhden epäonnistuneen nostoyrityksen jälkeen ostaja jäi tyhjin käsin. Tässä vaiheessa todettiin, että taitaa olla ylemmät voimat vastassa ja kortilla täällä ei todellakaan kannata maksaa jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä. Korttimaksun ilojakin kokeili eräs Amerikan herrasmies ostaessaan muutaman drinkin n. 2000 dollarilla....
Rakennuksessa oli 30 kerrosta ja haluttiin tietysti ylimpään. Pankista siis hissi ylimpään kerrokseen ja maisemia etsimään. Ensimmäisen kulman takaa paljastui joukko pukumiehiä konferenssissa... Köhh. Eräs jakkupukunainen kiinnitti huomionsa meihin ja nokkelasti kysyimme että pahoittelut häiriöstä mutta missähän on hissi. Nainen saattoi meidät ystävällisesti hissille. Xie xie niii!
Näiden kauppojen määrä on niin valtava ettei tuon tabletin hankintakaan samalla reissulla onnistunut, voimat ja kiinnostus tinkimiseen ja huuteluun loppuu melko nopeasti...
Emme ostaneet edes aitoja Steve Jobs CACA kuulokkeita vaikka olisi irronnut 50 yuanilla.
Jättimerkit myy ja altavastaajat vikisee. Jopa tämä poliisiherra näytti nauravan partaansa nähdessään kädessäni fujifilm kameran suljetun ja tyhjennetyn liikkeen edustalla.
Vaikka tällä reissulla ei suurempia ostoksia tehtykään, on nyt hankittuna muutama kovalevy ja yksi tabletti. 1 teran western digital usb- virtaisena ja taskukokoisena maksoi noin 50€ ja Pipo M9 Pro tabletti 3G:lla ja neliydinprosessorilla n. 180 €. Toistaiseksi kaikki ovat toimineet ongelmitta, eikä tämän kaltaisia helmiä ole tullut vastaan.
Englantiahan nuo myyjät ei pahemmin juttele, eli kannattaa selvitellä kaikki siten, että tietää mitä ostaa ja osaa perus tinkaamiset. Tai sitten opettelee keskustelemaan Pekingin murteella eri käyttöliittymien eroista ja laitteen rakennuslaadusta...
Se kuitenkin kannattaa muistaa että koskaan ei voi olla liian varovainen kun täältä elektroniikkaa ostaa. Kuuluipa korviin tarinaa Apple kaupasta jos myyjätkin luulivat olevansa aidossa myymälässä töissä...
Pois lähtiessä havaittiin älypuhelimen fossiili!
Ja tuosta vielä vähän hintatasoja.
Pois emme ajaneet tällä aidolla "Roewella" vaan ihan vaatimattomasti Metrolla.Tämän seikkailun aikana tajusi että täältä saa melkein ihan mitävaan, joten mieli alkoikin tekemään kunnon lihapiirakkaa. Kaksimieliset voi lopettaa lukemisen tähän. Vaikka poikain kanssa matkaa tehtiin, oli kyse ruuasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti